Minun minun minun! !!! ❤

Kuten aiemmin kirjoitin, halusin tehdä sukat minulle itselleni kerrankin.  Onhan niitä tietenkin,  mutta en ole pitkään aikaan tehnyt varta vasten minua täysillä ajatellen sukkia. Palmikko sukat niistä tietenkin tuli,kuten suunnittelinkin.  Päätin myös nähdä sen verran vaivaa, etten peruspalmikkoa alkanut tekemään, vaan jotakin uutta ja aiemmin kokeilematonta.

Dropsin sivuja selailin ja tämä kyseinen malli tuli vastaan. Rakastuin ensisilmäyksellä! ! Avasin onnellisena ohjeen, jolloin ensimmäinen tuskanhiki puski otsaan kaikkien ihmeelliseen merkkien ja venkuroiden keskellä. Ajattelin tämän olevan tuhoontuomittu juttu heti alkuunsa. Tulostin kuitenkin ohjeen ja päätin tehdä sen vaikka väkisin. Tein ensin resorin ja päätin tutkia palmikon ohjetta sitten kun pakko on. Resori tuli valmiiksi ja taas tuli tuskanhiki otsalle, kun katsoinkin ohjetta päin.

Voi miten turhaan ihminen saattaakin panikoida ja tuskastella!! Kaikki ohjeessa näkyvät merkit oli niin yksinkertaisia perusjuttuja, että nauroin ääneen kun totuus valkeni.  Miehelle suu vaahdossa selitin, miten urvelo olin ollut ja tuskaillut turhaan. Hän oli tietenkin pelkkää kysymysmerkkiä koko mies, mutta hyvänä aviomiehenä esitti kuuntelevansa ja ennenkaikkea ymmärtävänsä jotakin silmukoiden siirrosta ym. 😂. Joten kaikille tiedoksi, ne vaikeammaltakin näyttävät palmikot on oikeasti todella helppoja kun vain malttaa vähän ohjetta katsella. Lopulta sitä jo tietääkin mikä siirtyy seuraavaksi ja mihinkin, joten työ etenee vauhdilla.

Noh,  alkuun piti pohtia silmukkamääriä ja ensimmäistä sukkaa sai sovitella koko ajan. Ihania pieniä iloja jättipohkeisuudesta, kun kaikki pitää kokeilla ja soveltaa jatkuvasti! Merkkasin kaikki lisäykset ja sen semmoiset ylös ja näin ollen toinen sukka oli huomattavasti mukavampi tehdä.

Samassa tuli tehtyä elämäni ensimmäiset yli polven -sukat.
Nämä on tehty kaikella rakkaudella ja mahdollisimman nätisti.  Kaikki sukat teen parhaan kykyni mukaan, mutta näissä olin erityisen huolellinen. Lankaakaan sukkiin ei mennyt kuin noin 1,5 kerää, joten pituudesta huolimatta langan menekki oli yllättävän vähäinen.

Sukan edessä oleva kuvio on kerrassaan ihana ja niin kaunis. Ihastelin sitä monen monta kertaa kutomisen aikana ja ihastelen edelleen. Halusin myös taakse jotakin, joten sinne lykkäsin perus palmikon piristämään muuten niin tylsää aluetta.Palmikko jatkuu kantapäähän saakka. 
Koska halusin ns "hienostelu" sukat, niin helmet tietenkin oli mukana koristamassa jo entuudestaan ihanaa palmikko kuviota ja vanhasta käsilaukusta irroitetut kukat pääsivät koristamaan resoria. Vihdoinkin sain nekin laitettua sukkiin, kuten pidempään olin jo toivonut. Ja mikä parasta, minun omiin sukkiin!!

 Mä olen valtavan rakastunut näihin. Enkä eilisen jälkeen ole ottanut niitä kuin yöksi pois ja satunnaisesti jos on ollut pakko.
Toisia en kyllä hetkeen tee, ilman jatkuvaa kokeilua on hankala tietää onko sukka sopiva vai ei, enkä saa tänne mistään eri kokoisia malli jalkoja. Joten nämä taitavat jäädä ainutlaatuisiksi sukiksi. Vain minulle. <3

Tämä blogi on pelkkää minä minä minä juttua, mutta täysin ansaitusti. Ja vielä kerran, OLEN TÄYSIN RAKASTUNUT SUKKIINI <3

Uudistumisen hakemista!

Olipa ihana tehdä näitä pienen tauon jälkeen! Oli ihan uudenlainen into, kun edellisen parin teosta on kulunut kai parisen viikkoa. Hurjat pari viikkoa :D

Mietin kutomista aloittaessa, että miten saisin uudistettua jo tätä samaa tuhanteen kertaan nähtyä?
En edes tiedä olisiko tarvetta uudistumiseen, mutta itse kaipasin jo jotakin pientä uutta.
Halusin kuitenkin säilyttää sukat "minun näköisinä", joten muutokset eivät saaneet olla valtavia tai muuhun sukkaan sopimattomia. Kaiken pitää kuitenkin kytkeytyä toisiinsa ja sukassa olla se tietty jatkumo.

Päätin siis muokata vähän kuvoiden kokoa ja samalla jättää pienet neliö-kuviot sukista kokonaan pois. Tilalle tein kuvassa näkyvän yksinkertaisen kuvion. Se olikin ihan kivan näköinen sukan varressa ja toi siihen omalla tavallaan ilmavuutta valkoisten isojen kuvioden väliin. Saman teeman halusin tietenkin jatkuvan myös terässä, joten sieltäkin neliöt lähti ja tuli tilalle varren "uusi" kuvio. Malli ei siis loppujen lopuksi muuttunut paljoa, mutta omaan silmään muuutos on oikein ja kiva ja sitäkin enemmän kaivattu piristys! Harkitsin ainakin toisen valkoisen ison kuvio hävittämistä, mutta tilalle olisi pitänyt keksiä jotakin vähintään yhtä suurta, jotta tasapaino varren ylä- ja alaosan välillä olisi säilynyt. Ehkä mietin sitä kohtaa myöhemmin, mutta toistaiseksi mennään tällä kuvioinnilla.
Mietin jopa ohjeen kirjoittamista näihin sukkiin, mutta totesin, että sitä tuskin tarvitaan, kuviot kun todella ovat niin simppelit!!! Vai onko???

Vaaleat sukat ovat hempeät, niin ihanan hempeät että voin kuvitella ne jonkun vasta rakastuneen jaloissa. Jonkun joka hyppelehtii kulkiessaan ruusunpunaiset lasit silmillään, nähden pelkkiä sydämiä. Pohjaväri ja vaaleanpunainen ovat kertakaikkisen sopivia yhteensä ( kuten vaatimattoman naisen sukissakin aiemmin blogissa.) ja välillä tuntuikin että värit hukkuvat toisiinsa. Kyllä kuviot silti kivasti erottuu toisistaan. Ainakin päivänvalossa! Kutsuin sukkia "Hempukoiksi" koko kutomisen ajan ja sitä ne ovat edelleen. Herkän hempukat. Välillä ihan hämmästyy miten erilaisia tunteita niinkin yksinkertainen asia kuin kutominen saa aikaan, mutta niin siinä vaan käy. :) Kätköistä löytyi viime jouluksi ostamiani nappeja ja jälleen kerran sieltä löytyi näihinkin sopivat napit. Harvemmin laitan nappeja pitkiiin sukkiin, mutta nämä oli kivat.

Muutenkin sukkien koristelu ei ole enää mun juttu. Aluksi innostuin Anelmaisten tapaan kukittamaan sukkia, mutta kyllästyminen tuli äkkiä. Joskus harvoin laitan yhden isomman kukan molempiin sukkiin, mutta nykyään sekin jää useasti pois ja pelkkä nätti silkkinauha riittää mun sukkia koristamaan. Omaan silmään ne on tarpeeksi nätit ja koristeelliset ilman turhia hössötyksiä. Vaikkakin tykkään ERITTÄINkovasti katsella muiden tekemiä kukkahörsötyskorunaru- sukkia!!!!! :)


Ruskeat sukat ovatkin olleet tehtävä listalla kuukausi tolkulla! Aina on tullut tilauksia tai olevinaan tärkeämpia ja parempia ideoita, joten näiden tekoa on lykkääntynyt kymmeniä kertoja.  Nyt kun ei ollut tilauksia, eikä parempia ideoita niin ajattelin tehdä ne vihdoin pois kiusaamasta mun mieltä. Sinänsä hyvään saumaan nuo tuli, sillä sukissa käytetty ruskea lanka oli vihoviimeinen jemmassani, eikä sitä saa tällä hetkellä ainakaan kaupoista. Tämäkin kerä on saatu tuurilla ostettua eräältä Rouvalta, jolla oli kyseistä ruskeaa monta kerää. Onneksi! <3 Harmittaa kylläkin ,että lanka loppui. Tämä ruskea on jotekin jännä, ei puhdas ruskea, eikä tumma niinkuin tällä hetkellä saatavat vaan jotenkin erikoinen. Toivottavasti tulee myyntiin vielä!

Ruskeat on tehty myös ylläolevien tapaan "uuden" version mukaisesti. Tosin kävi pieni moka, iltasella leffaa katsoessa kun kutosin, niin en sen enempää katsellut minkä värin piti tulla missäkin kohtaa ja näin ollen jalkaterän ensimmäinen kuvio on turkoosilla pohjalla vaikka sen piti olla valkoinen. Noh, samapa tuo, nätti on kumminkin!! Eikä se niin tarkkaa ole, että jokainen sukka on samanlainen, saa joissakin olla vähän omaakin luonnetta mukana!!

Mä en osaa ollenkaan päättää kummat on hienommat tai paremmat tai ihanammat!!?? Vaaleat viehättää herkkyydellään ja tummat on muuten vaan ihanat. Mutta mahtaakohan mun edes tarvita päättää, tuskinpa. Ihania ovat <3

Nyt pikkuinen tauko taas näistä sukista ja jotain yksiväristä puikoille. 

Joulu saapui sukkiin. :)

Multa toivottiin kahdet lasten sukat.
Jouluiset, kuten kuvista arvaa. :)

 Ei ollutkaan ihan helppo keksiä kuvioita, kun en ole sen kummemmin jouluisia sukkia tehnyt, eikä mitään valmista ohjettakaan löytynyt. En tosin olisi halunnutkaan mitään valmista, mutta jokunen inspiraation murunen olisi ollut kiva. Ei auttanut muu kuin selata vain jotakin ja toivoa.
Värit olivat alusta asti selkeät ja päätinkin ottaa tuttuja kuvioita mukaan myös näihin sukkiin. Ainoastaan tuo molemmissa lasten sukissa näkyvä venkura kuvio on Novitan uusimmasta sukkalehdestä. Loput on sitten keksitty sukan edetessä ja yritinkin tehdä molemmista sukista toistensa näköiset, vaikka kokoero olikin huomattava. Sukat ovat menossa siis saman perheen tylleröisille.
Isommat sukat on noin kokoa 25-26 ja pienemmät koko 9kk.

Minun pieni mies on juuri 9 kuukauden ikäinen, joten hän saikin onnellisen tietämättömänä toimia mallijalkoina näihin pikkutytön sukkiin ja palkinnoksi tästä sai hän pienen ja tarkasti valvotun leikkihetken langanpätkien kanssa. <3

Koon 25-26 sukat tein kolmosen puikoilla ja silmukkamäärä oli 10,11,10 ja 11. Kaventelin nilkkaa kohti ja lopulta kantalapun tullessa eteen oli jokaisella puikolla 9 silmukkaa. Tein tällä silmukka määrällä lähes koko terän, muutamia kierroksia ennen kärkikavennusta kavensin jokaiselta puikolta 1 silmukan, jotta sain kärjen kaventumaan nätisti parillisella silmukka määrällä. Sukka on terästään tarkoituksella vähän reilu, ettei ihan heti menisi pieneksi.

Koon 9 kk sukat tein myös kolmosen puikoilla ja jokaisella puikolla oli 9 silmukkaa. Pari kerrosta ennen kantalappua kavensin jokaiselta puikolta yhden silmukan ja näin ollen puikoille jäi 8 silmukkaa per puikko ja tällä mentiin loppuun saakka. Varsi on tarkoituksella hieman löysähkö, jotta sukat mahtuvat kylmien ilmojen tullessa kunnolla lahkeiden päälle, etteivät pienet jalat palele esimerkiksi päiväunien aikana.

Pieniä sukkia on ihana ja nopea tehdä, mutta se päättely!!!!!! Käsi ei mahdu teräosaan juurikaan, eikä sukkaa haluaisi venyttää muodottomaksi, joten olipahan homma.. Kunpa olisikin ollut vain yksi lanka päätettävä niin nou hätä, mutta kun niitä olikin 5.. noh, tulipahan pääteltyä kuitenkin! Nuo isommat oli vähän helpommat kun käsi mahtui edes jotenkuten sukan sisälle! :D



Koska lapsisukat tarvitsevat myös äiti-sukat, niin oli tehtävä myös aiheeseen sopivat aikuisten sukat.

Niihin löytyi googlesta malli Paulat. Ihana malli ja nopea tehdä!! Askartelu kaupasta löysin alkuviikosta kuvassa olevia ihania nappeja ja ne tietenkin pääsivät koristamaan näitä sukkia.
Sovelsin hieman mallia ja jalkateräänkin tein pienen yksityiskohdan, jottei pelkkä oikean kutominen ilman kikkoja olisi alkanut puuduttamaan. Jalkapöydässä on palmikot ilman nurjia silmukoita. Tarkoituksena olikin saada vähän jotakin elävyyttä sukan pintaan,eikä kunnon palmikkoa. Vähän sekoilin välillä palmikonkierron välisiä kierroksia laskien, mutta eipähän tuo haittaa. Kauneusvirheitä vaan. :)

Ennenkaikkea, aivan ihanat nuo Paulat!! Nyt mulla on järjetön joulufiilis päällä!! Syytän edelleen miehen laittamia joulukoristeita, eikä näiden sukkien teko ainakaan auttanut asiaa!!!

Seuraavat sukatkin on jo puikoilla, ajattelin tehdä ruskeat Paulat, mutta vaihdoinkin lennossa mallia. Ihanat napit on niihin jo tarttunut mukaan. Kutomisen iloa kaikille! :)

Inspiraatio iski päälle kuin höyryjuna!!!

Kiitos tästä kuuluu eräälle, joka julkaisi kuvan muhkeista palmikoista sukan varressa. Aikani odottelin ohjetta muiden tavoin, mutta kun sitä ei alkanut kuulumaan niin päätin yrittää selvittää kuvasta katsomalla miten tuo ihanuus tehdään. Ja kuinkas kävikään, aamu kun valkeni niin sukkien tekijä kertoi ohjeensa ja tuurilla olin laskeskellut silmukat ja kierrokset täsmälleen oikein.

Mä olen pitkään haaveillut muhkeasta ja isosta palmikosta. Oikein kunnon näyttävästä palmikosta, joka ei kaipaa rinnalleen mitään muutua pintaneuletta, valepalmikkoa tai vastaavaa mitä yleensä palmikkosukkiin olen laittanut. 

Pitkästä aikaa siis palmikkoa! Mä nautin suunnattomasti jokaisen silmukan kutomisesta!! <3
Aiemmin mainitsin jo tekeväni tumman liilasta palmikko sukat, joten nyt koitti sen aika.
Mulla on jemmassa kaikenlaisia pieniä nappeja ym ( äitin vika, kaikki pitää kuulemma säästää?!) joten sieltä löytyikin aivan ihanat napit näihin sukkiin. Ne oli kuin tehty näihin!! Tietysti musta silkkinauha kuuluu kaveriksi. Meinasin käydä etsimässä sukkiin jotakin erilaisia koristeita, haalean vaaleanpunaisia väriltään, mutta ei ole mustan voittanutta. Yleensä kun jonkun idean saan niin siitä on vaikea päästä irti. On kyse sitten sukan väristä, mallista tai koristeista.

Palmikko oli hyvinkin helppo tehdä, kuten ne yleensä on.
Tässä palmikossa itse palmikko on 12 silmukkaa ja palmikonkierrot tehdään aina joka 15. kierros. Näin mä ainakin tein. Pelkäsin aluksi, että palmikon ollessa noin leveä, tulee sukasta kireä palmikon kierron jälkeen. Mutta mitä hullua! Ei se kiristä tippaakaan! Alussa mulla oli 14s/puikkko ja hyvinkin äkkiä kavensin ensin 13s/puikko ja sitten siihen perus 12s/puikko. Jäinkin miettimään, kuinka leveän palmikon sitä pystyykään tekemään ilman että sukka kiristää liikaa tai että silmukoita ei tarvitsisi olla miljoona.. hmm.. Ehdottomasti täytyy kokeilla!! Ja mahdollisimman äkkiä tietenkin :D

Palmikko on niin valtava, joten ei niitä kiertoja näihin sukkiin kerennyt montaa tulemaan, kun sukka oli jo valmis. Olisin voinut tosin tehdä niitä enemmän, mutta piti jäädä lankaa toiseenkin sukkaan!
(kuka onkaan niin tyhmä, että alkaa vajaasta kerästä tekemään pidempiä sukkia ja olettaa saavansa kaksi sukkaa. Minä tietenkin. ) Jalkapöytään en uskaltanut tehdä palmikkoa ollenkaan, se olisi saattanut jo tuntua ikävältä tai ainakin palmikko tuskin olisi näyttänyt yhtä hyvältä kuin varressa. Toisaalta, kokeilematta ei voi sitäkään tietää. Taas siis yksi lisäys to do-listalle. :)
Halusin jalkapöytään kuitenkin jotakin, joten pitsisydän oli omiaan siihen. Ohje on jostakin netin syövereistä kaivettu ikuisuuksia sitten, joten en osaa sanoa mistä se löytyy. Mulla kaikki ohjeet on piirrettynä ruutuvihkoon, joten sieltä tämäkin löytyi. Näin jälkikäteen olisi ehkä kannattanut jättää sydän pois, mutta tehty mikä tehty eikä se niin pahalta kylläkään siinä näytä.

Mä olen kutonut tänä vuonna VALTAVASTI, joten olen ansainnut myös itselleni sukat. Vielä en ole päättänyt minkälaiset, mutta jotain ihanaa haluan. Luultavasti palmikkoa, kun en sellaisia sukkia omista yksiäkään itse. Kaikenlaisia muita on kyllä kaapit ja korit väärällään! Ajattelin myös tehdä niistä piiiiitkät. Tässä persjalkaisuudessa ei tosin ole kauhean paljon jaloissa pituutta, mutta leveyttä ja paksuutta senkin edestä! Joten ehkä niistä tulee ikuisuusprojekti, jotka valmistuvat hitaasti ja varmasti muiden sukkien ohella..

 Kerrosrivinousua!!  

Mä halusin tehdä jotain erilaista.  Yritin saada aikaan dramaattisia kuvioita ja värejä ; eli liekkejä.  Ei mennyt suunnitelma ihan putkeen!! 

 Oli hankala piirtää oikeanlaista kuviota eikä lopputulos ollut ihan sitä mitä halusin.  Lankana näissä on Seiskaveikkaa ja Hot Socks bonbon.  Jospa olisinkin tehnyt kuvion alkukierrokset kirkkaalla oranssilla,  niin ehkä liekki vaikutelma olisi ollut onnistuneempi.  Olin laiska ja kuvion valmituessa en enää halunnut purkaa ja vaihtaa oranssia bon bonin tilalle. Näisä siis musta ja kirkkaan punainen seiskaveikkaa ja tuo yläosa, lähes koko kuvio on Hot sock bon bon- lankaa. Siihen kuuluuu vaaleampaakin väriä, mutta napsin ne saksilla pois, kun en sitä tähän halunnut.  Jokatapauksessa näistä tuli kivan erilaiset,  vaikkei sellaiset mitä odotin.  Musta ja punainen on vaan niin herkullinen väriyhdistelmä. <3 Niistä pitää tulevaisuudessa tehdä vielä jotakin muutakin ehdottomasti! 

Sukkien takana ja jalkapohjassa kulkee tuttuun tapaan sauma. Se on ihana tehdä ja mun mielestä sukka kaipaa taakseen myös jotakin pientä kivaa, jolloin sauma ajaa asian oikein hyvin. Samalla ei tarvitse pähkäillä raitojen kohdistamista ( en tykkää siitä ja usein se epäoonistuu ainakin jossakin kohtaa) ja saa nätin yksityiskohdan.

Sauman saa aikaiseksi, kun nostaa ensimmäistä mustaa kierrosta aloittaessa värikkään silmukan eteen aiemman kierroksen mustan silmukan ja kutoo nämä kaksi yhteen. Näin värikäs silmukka katoaa ja musta jää näkyville. Toivottavasti selityksestä saa selvää, kun en osaa paremminkaan sanallisesti kertoa miten se tapahtuu :D

 Näiden kutominen takkusi muutenkin kun eihän tuota mustaa näe kutoa!! Ja karheus! Voi piru miten karheaa tuo lanka onkaan eikä mun mielestä ollenkaan laadukasta tämän vuoksi. Päivän kirkkaimpaan aikaan kutominen sujuu,  mutta muuten mennään mututuntumalla ja toivotaan ettei silmukat putoa tai tule virheitä.  Kudon usein illalla kun lapsi menee nukkumaan,  mutta nyt se ei onnistunut kun en viitsinyt laittaa täyttä valaistusta!!!  

 Joten piti aloittaa toiset sukat,  ns iltakutomis -sukat! 

 

Kerrosrivinousua niissäkin.  Mä pähkäilin tämänkin kuvion kanssa.  Piirsin 4-5 erilaista kiemuraa,  venkuraa ja vänkyrää ennenkuin sopiva tuli eteen.  En ehkä ajatellut kuvion olevan näin iso, mutta valmiina sukkina näyttää kyllä hyvältä!! Alunperin ajattelin tehdä jonkinlaisen kiemuran sukan eteen, toiselle sivulle. Päätin kuitenkin piirtää vielä jotakin, josko eteen tulisi jotakin parempaa. 

Tarkoitus ei ollut tehdä sydäntä, mutta sehän siitä lopulta muodostui. Sukat on mun mielestä tosi jouluiset, vaikka punaista ei olekaan. Ehkä se on tuo kuvio, mikä aiheuttaa sen olon. Tai sitten se kun mies ( joulua rakastava) päätti laittaa kodin joulukuntoon ja sukat tehty jouluvalojen alla :D

Näissä tuo valkoinen lanka näytti koko kutomisen ajan hopealta! Ihmettelinkin moneen kertaan mitä langalle on käynyt. Ehkäpä tuo harmaa heijasti jotekin itseään niin kovasti valkoiseen, että sekin tuntui muuttaneeen väriä.. Valkoinen tuo nyt kuvissa kuitenkin näyttää olevan.
Näissä myös tuo tuttu sauma.

Olin ajatellut aiemmin tekeväni erilaisen kantapään johonin sukkaan. Heittäydyin niinkin hurjaksi että tein vahvistetun kantalapun (kuten aina), mutta tein vahvistetun osion tällä kertaa nurjalle puolelle. Olinpa hurja! :D Mä en pidä "erikoisista" kantapäistä. Mun mielestä tämä ihan tavallinen, perus kantapää on nätti. Varsinkin jos tekee vahvistetun puolen oikealle puolelle, jolloin se on silmäänkin kaunis. Muutkin kantapäät varmasti olisivat ihan kelvollisia, mutta en ole koskaan opetellut muunlaista tekemään. Ehkäpä olisi aika kokeilla sitäkin..

Nyt on taas edessä luomisen tuskaa. Inspiraatio on kummallisesti hukassa. Sukkia on tullut tehtyä niin tiuhaan tahtiin, ettei tahdo pää pysyä mukana..
Joten tuttavan toive jouluisista sukista lapsilleen tuli mitä parhaimpaan aikaan ja inpiraatiota etsiskellessä on hyvä tehdä nämä pikkuiset sukat välityönä. :)

Toivottavasti inspiraatio löytyy jo ensimmäisen pikkuisen parin jälkeen!!!
Puikkoja kilisyttämään siis...

Hyvästi lämpimät sävyt!


Halusin täydellisen irtioton maanläheisistä, lämpimistä ja murretuista sävyistä.
Niitä on tullut tehtyä jo niin monet peräkkäin, että nyt oli aika saada jotain uutta ja raikkaampaa.
Halusin selkeitä, puhtaita värejä, mutta mitä? Sitä pohtisin itekin pitkään. Istuskelu lankahyllyn edessä ei tuottanut toivottua tulosta, joten olin koko päivän kutomatta. Illalla istuskeltiin miehen kanssa tv:tä katsellen ja ajattelin ettei tästä tule mitään! Kädet teki kutomisliikettä ilman puikkoja ja lankoja ( ei nyt sentää, mutta siltä tuntui!) , joten nappasin käteeni kutomiskoriin jääneen valkoisen langan. Päätin aloittaa sillä ja miettiä sitten myöhemmin mitä lisätä kaveriksi.

Pidemmän aikaan olin halunnut kutoa mustaa, joten otin sen sitten luonnollisesti mukaan. Aluksi ajattelin tekeväni mustavalkoiset sukat, mutta kahdella värillä kutominen ei oikeen vaan istu mun käsiin. Se on joko yksi tai kolme lankaa!
Näin mukaan pääsi tumma liila. Ajattelin jo aiemmin tekeväni siitä sukat, mutta nyt se pääsikin tehtosteväriksi näihin sukkiin. En halunnut sitä paljoa, mutta kuitenkin sen verran , että se selvästi näkyy ja on mukana sukassa.

Valkoisella pohjavärillä en olekaan pitkiin aikoihin tehnyt polvareita. Yleensä valkoinen on vaan mukana muiden seassa. Oli virkistävää saada paljon valkoista, raikkautta sukkiin!
Mun piti tehdä näihin jokin erilainen kantapää, mutta unohdin sen tietenkin kun ensimmäinen sukka oli valmis. Ehkä seuraavissa sitten..

Valkoista on sinänsä hankala kutoa, kun kutomisen lomassa tulee tehtyä paljon muutakin; hoidettua lasta, ruuanlaittoa, leikkimistä ym arkisia asia, niin käsiä saa olla koko ajan pesemässä ennenkuin uskaltaa ottaa kutimet käteen. Siinä kai se syy miksi niin vähän tulee valkoisella pohjalla.
Näihin sukkiin osunut musta lanka on taas ihmeellisen karheaa, edellinen kerä oli paljon pehmeämpi!
Mustaa haluaisin kutoa enemmänkin, mutta yllämainitusta syystä se jää aika vähälle. Mutta tuo liila!! Ai että, se oli kuin pumpulia mustan rinnalla. Melkein painoin pääni sitä vasten ( oikeasti silitin sillä poskea :D ) ja kuvittelin sen olevan tyyny! Aivan ihanaa lankaa ja siitä pitää vielä jossakin vaiheessa vääntää palmikkosukat. Ehdottomasti kyllä juu! Vierastan jonkin verran liilaa. En osaa sitä käyttää vaatteissa enkä sistustuksessa, joten eipä se niin helppoa ole sukissakaan. Yksistään se kyllä sukissa menee ja näin ripotellen muidenkin värien kanssa näköjään.

Mallina taas se tuttu ja turvallinen. Ajattelinkin kutoessa, joko näiden tarina alkaa olemaan loppu. Niitä on tullut tehtyä jo NIIN paljon! Kuka niitä jaksaa enää katsella saati haluaa itselleen? -ilmeisesti aika monikin :D Toisaalta, niin monta väriyhdistelmää on vielä kokeilematta, joten millä mä nyt näiden tekemisen lopetan?? - en millään.

 Usein kysytää, miten voin saada sukat niin äkkiä valmiiksi. Teen tällaisen parin yleensä kahdessa päivässä. (tietenkin teen muutakin) Mutta kun katselee näitä sukkia, niin nämä ovat hyvin yksinkertaiset! Ei ole ainuttakaan vaikeaa ja aikaa vievää kuviota, ei tule pitkiä langanjuoksuja. On pelkkää kerrosrivinousua, neliöitä ja sitten nuo isommat kuviot. Kuvioiden väleissä on aina muutama kerros pohjavärillä ja itse isoimmissa kuvioissa on monta kerrosta vaan yhtä väriä. Jotenka kun laskee yhteen yksi plus yksi, niin suurin osa sukkaa on vain yhden värin kutomista oikein. On se sitten pohja- tai kuvioväriä. Värien vaihtelu saattaa saada sukat näyttämään kovatöisiltä, mutta ei ne oli sitä sitten tippaakaan!! Suurin työ minun mielestäni näissä sukissa on saada värit soljumaan nätisti ja järkevästi niin että koko sukka on yhteinäinen.

Kaiken karheuden uhallakin seuraavat sukat ovat mustat! Haluan tehdä jotakin selkeästi näkyvää, joten kirkkaan punainen pääsee luultavasti kaveriksi. Tiedossa on kerrosrivinousu kikkailua, kunhan saan omaa mielikuvaani tyydyttävän kuvion piirrettyä. Uskomatonta, miten hankalaa välillä on saada ajatuksensa paperille ja vielä sellaiseen muotoon, että se olisi oikea ja kelpaava! Ei ole helppo homma ei, mutta yleensä kova yritys palkitaan.

Puikkojen kimppuun siis!!

Lanka, joka ei sovi mihinkään.

Kun Novitalta ilmestyi uudet raitalangat, oli niitä tietysti mentävä ostelemaan. Ihastuin välittömästi tähän kuvassa näkyvään lankaan. Keräillä ollessa lanka ja värit on mitä ihanimmat! MUTTA.. tuo lanka ei sopinut minkään sellaisen langan kanssa, mitä olin etukäteen suunnitellut! Kokeilin erilaisia juttuja ja lopulta päädyin purkamaan kaikki. Lankaa oli ostettuna pari kerää, enkä halunnut sen menevän hukkaan, joten tein siitä yksistään ruttuvarsisukat. Sukat itsessään olivat ihan ok, mutta langan värit olivatkin kamalat!  Nähtävästi kaunis kerä voikin valmiina tuotoksena olla ruma ja näin minun silmissäni kävi.
 
Lankaa jäi vielä yksi kerä, joten päätin jotain siitä tehdä. Sinänsä kallis lanka, joten pakko saada aikaan jonkinlaiset sukat !

Mulla on tv tasona hylly,  jossa on lähes kaikki mun ihanat aarteet (langat) näkyvillä enemmän tai vähemmän kauniisti päällekkäin.  Ajoittain laitan mielestäni yhteensopivat langat vierekkäin ja tuijottelen niitä aika ajoin pitkin päiviä muita sukkia kutoessa ja niin tein myös nyt. Tumman harmaa,  erikoinen vihreä (oliivi?) ja raitalanka.  Siinä ne oli parin sukkaparin verran miettivän  katseen alla ja tulin siihen tulokseen,  että hyvät niistä tulee!

Aloitin sukat yhtenä iltana myöhään,  enkä rehellisesti sanottuna saanut välillä mitään selvää kumpaa lankaa kudon; harmaata vai raitalangan tummia kohtia. Päätin antaa mennä vaan toivoen parasta ja aamulla sitten katsoisin vahingot. Puoleen väliin vartta tein ja totesin, että ihan hyvät ne on.
Aamulla kun otin tekeleen  käteeni,  en tiennyt purkaanko vai jatkanko.  Värit ei sopineet yhtään yhteen ja olihan sinne virheitäkin eksynyt.  (Ne oli onneksi nopea ja helppo korjata!) Päätin kuitenkin jatkaa ja tehdä väreiltään joko elämäni epäonnistuneimmat sukat tai sitten niistä tulisikin ehkä ihan ok:t tai jos villiksi heittäydyn niin oikein kivat ja onnistuneet sukat! Viimeisin vaihtoehto kävi toteen ja täytyy sanoa, että olen hyvin yllättynyt!!! Tuo yksinäinen vihreä lanka taisi pelastaa koko viritelmän ja hyvä niin  :)

Mä en yleensä käytä raitalankaa näissä tämän tyylisissä sukissa, mutta kaikkea on kokeiltava. Lanka näyttää jopa hyvältä tämän sekamelskan keskellä! Pelkäsin ettei kuviot erotu lainkaan vaan lopputulos olisi sutta ja sekundaa,  mutta onneksi käytin edes vähän päätäni ja muutin hieman pienien kuvioiden paikkaa jolloin lopputulos on kohtuullisen hyvä. Aiemmat ruskeat ja sinappiset sukat on olleet mielestäni syksyisiä sukkia, mutta kyllä nämä ovat vielä lähempänä syksyn värimaailmaa jos multa kysytään! Kerrankin kannatti kokeilla jotakin erilaista ja oman mukavuusalueen ulkopuolelta.  Täytyy kyllä myöntää, oli lähellä etten vaihtanut raitalankaa valkoiseen lankaan.. Tapojensa orja voi näköjään olla kutomisessakin! Ensimmäistä kertaa mulla ei ollut mitään sopivaa silkkinauhaa, jotenka tein sukkiin nyörit. Kivaa vaihtelua välillä ja ehkä  nyörit sopivat sukkien henkeen paremmin kuin silkkinauhat :)

Nyt edessä  melkoisen harvinainen tilanne: mulla ei ole mietittynä seuraavia sukkia!!??!? Jotakin pientä ajatusta on, mutta ei mitään selvää. Tuijotan lankojani niin moneen kertaan päivässä, että ideoita vaan sinkoilee ristiinrastiin ja näin ollen moni hyvä idea unohtuu ja niin on nyt käynyt :(
Ei auta siis muu kuin istahtaa hyllyn etten ja antaa lankojen puhutella.  Pelkästään kerien tuijottelu on varsin rauhoittavaa joskus!

Kutomisen iloa!!

PS.  Mielelläni ottaisin kommentteja ja vinkkejä vastaan, miten voisin kehittää blogia ja mahdollisesti kirjoittaa jostakin,  joka on jäänyt puuttumaan tai jota haluaisitte lukea /katsoa enemmän!!  :)

 Sinappia sinappia sinappia..

Ai että mä inhoan sinapin väriä!! En ikimaailmassa laittaisi päälleni mitään mikä edes kaukausesti muistuttaisi kysesistä väriä.. Tai niinhän mä luulin.. Näiden vieressä näkyvien palmikkosukkien jälkeen sinappi on ollut mun ehdoton suosikki ikinä. Syrjäytti jopa pinkin, jota olen lähes jumaloinut vuosikaudet!! Sinappi on niin kaunis, lempeä ja ennenkaikkea lämmin väri!



Olen siis pitkään noiden palmikkosukkien jälkeen toivonut saavani tilaisuuden tehdä pitkät sinapilla pohjalla olevat sukat ja nyt se päivä koitti! Mulla pyöri jo omatkin sukat jalassa, kun sain kuulla toivotut värit. Ah, nyt sitä sinappia vihdoinkin!! <3
Aluksi oli ihan selvää, että valkoinen on yksi sukkien väri, mutta kolmanneksi suunnittelin mustaa. Valkoisen ja sinapin liitto oli jotenkin niin lämmin ja maanläheinen, ettei tönkkö musta olisi mitenkään sopinut, joten vaihdoinkin ruskeaksi. Tämä mielestäni suklaata muistuttava ruskea olikin ihan nappivalinta! Kokonaisuus on lämmin ja värit sointuvat mukavasti yhteen. Sukka itsessäänkin tuntuu lämpimämmältä värien vuoksi. Tai sitten mulla on mainiot kuvitelmat. :)

Sukat on tehty taas mulle tuttuun tapaan, voisiko sanoa "mun tyylille uskollisesti" ja värien vaihtuvuus ja sujuvuus tuli itsestään työn edetessä. Mietin matkan varrella, tekisinkö jotakin hieman eritavalla, mutta se ei vaan tuntunut enää omalta. Nää on mun juttu. Mietin pitkään onko sukissa liian paljon valkoista.. Valkoinen kun on näissä täysin kirkas ja puhdas ja muut sävyt ovat täysin erilaisia. Mutta valkoinen raikastaa ja kirkastaa, lopputulos olis saattanut olla muuten liian tunkkainen.
Mulle siunaantui yllättäen omaa aikaa, ( eli kutomista ylhäisessä yksinäisyydessäni) joten sukat valmistuivatkin odotettua nopeammin!
 Tässä kun sukkia käsissäni olen pyöritellyt ( tietenkin jalassa myös kuvien oton ajan) en meinaa pystyä luopumaan niistä :D Ei hätää, sinä joka sukat olet toivonut, saat ne myös. Joskus harvoin mulle tulee tällainen tunne ja silloin edessä on jotain todella onnistunutta ja omaa silmää miellyttävää!

Mä teen nämä sukat aina puisilla Knit pron puikoilla. Niillä käsiala on hyvä ja silmukkamäärä on riittävä eli 14s per puikko aloituksessa. Omistan myös ihanat hiilikuitupuikot, joita käytän aina kerrosrivinousu sukissa. Tein niillä muutamat tällaisetkin, mutta käsiala on niillä liian tiukkaa ja laiskana en tahdo lisätä silmukoita. Valitettavasti niillä puikoilla tulee kädet, ranteet ja sormet kipeiksi. Se on todella harmi, koska ne on aivan ihanat puikot ja niillä saa tosi napakkaa neulosta. Kesti pitkään ennenkuin oivalsin kipujen johtuvan puikoista.. HARMITTAA.

Pihalla olevat lehdet oli ylitsepääsemättömän herkullisen näköisia ja niin sukkiin sopivia, että oli pakko kerätä muutama kuvia varten. Nämä sukat lähtevät maanantaina reissulleen ja toivottavasti päätyvät ehjinä ja sopivina perille. Ja ennenkaikkea lämmittävät syksyn viileässä säässä.

Mun lapsi rakastaa villasukkia!!Näitä päätellessä pääsi pieni nappaamaan toisen sukan ja koska sattui hällä olemaan myös väreihin sointuva vaate, oli tilannekuva otettava :D ( sukat eivät ehtineet tällä kertaa suuhun !! )
Täällä ei vilasukkia jätetä lojumaan lattialle, pieni löytää ne aina ja ai sitä onnea kun saa villasukat suuhun. Kaikki eivät vaan asiasta ole yhtä onnellisia. Nimimerkillä monet märät sukat jalkaansa vetänyt!

Seuraavat sukat onkin taas jo puikoilla, kerrankin epäilen pettääkö värisilmäni ja taitoni yhdistellä värejä täydellisesti..se jääköön nähtäväksi!

" Vaatimattoman naisen sukat" 

Nuo sanat pyörivät näitä sukkia tehdessä KOKO ajan päässä. Enkä oikeastaan edes tiedä miksi.
Liekö syynä vaatimattomat värit verrattuna yleisesti käyttämääni väriskaalaan vai oliko vaatimaton kuviointi syynä. Sitä en tiedä, mutta pidän noista sanoista. Ne sopivat mielestäni näihin sukkiin.
Sukat itsessään ovat mielestäni nätit ja siro kuviointi kruunaa hempeän kokonaisuuden.
Ei aina tarvitse olla kirkasta ja räiskyvää isoilla kuvioilla, välillä neutraalimpi ja tasaisempi lopputulos on oikein kiva. Mä tykkään näistä valtavasti!

Tässä tämä ruutupiirros tuohon kuvioon:
 ( vaikkakin kuvio on niin helppo, että sen osaa luultavasti myös ilman ohjettakin)

Mun tulee todella harvoin tehtyä lyhyitä sukkia, ehkä joka 6. pari on lyhyt. Välillä on ihanaa kun sukka valmistuukin yllättävän äkkiä, kun normaalisti olisin vasta vartta tekemässä niin nyt sukka onkin jo valmis! Näissä sukissa on kavennuksena leveä nauhakavennus, enkä osaa sitä edelleenkään tehdä nätisti kunnolla! Ihan pistää ärsyttämään, kun toisen reunan kavennukset ovat täydelliset ja toisen ei sitten sinne päinkään. Nostan minä sitten silmukan miten päin tahansa, ohjeen mukaan tai ei, niin aina se vaan menee rumaksi. Ehkäpä se on sitten minun tunnusmerkkini !  Onneksi se jää kuitenkin osittain piiloon, eikä kaikki rumuus näy jalassa. Ajankin kanssa neulos tasoittuu ja silloin viimeistään pienet ja vähän isommat epätäydellisyydet jäävät piiloon.

Nuo kaksi väriä ovat pyörineet lankahyllyssäni jo kauan, vierekkäin siellä möllöttäneinä olen odottanut ideaa mitä niillä tekisi. Tiesin heti, ettei niihin sovi mikään mahtipontinen vaan jokin pieni, helppo ja herkkä juttu. Kerrosrivinousu kikkailu kun on mun mieleeni niin sitähän tuli, kuten jossain aiemmassa kirjoituksessani sanoinkin tekeväni. Tuo beigehtäväharmaa ( en oikein tiedä minkä värinen) on hieman hankala väriltään, sen kanssa ei oikein sopinut mikään muu kuin vaaleanpunainen. Ehkä keltainenkin olisi sopinut, mutta en päässyt yli keksimästäni ideasta, joten mun päässäni siihen ei sopinut mikään muu väri kaveriksi eikä sovi tästä eteenpäinkään :D

Halusin näihin lisää pieniä yksityiskohtia, joten sukan takana sekä pohjassa kulkee sauma. Useasti juuri kerrosrivinousu sukissa teen tuon takasauman niin saa sukan takaosakin jonkin katseenvangitsijan. Ja näihin sukkiin väreihin sointuva rusetti sauman yläreunaan sopi kuin nenä päähän. Sukka on vaatimattoman kaunis niin edestä kuin takaa. :)


Tällä hetkellä maanläheiset värit tuntuvat olevan ihmisten mieleen, joten puikoilla onkin parasta aikaa hurjaa vauhtia valmistumassa eräälle ihmiselle sinapin värisellä pohjalla olevat polvipituiset sukat. Kuvat ja tekstit niistä ilmestynee sunnuntaina. Suunnitelmissa on kuitenkin jo seuraavat ja sitä seuraavat polvarit. Kunpa mulla olisi enemmän käsiä ja enemmän tunteja päivässä!!!

Kutominen on ihanaa. <3

 Kiitos-sukat.

Viime aikoina olen julkaissut kuvia villasukistani melko ahkeraan Facebookin Voihan villasukka!- ryhmässä. Se on varsin palkitsevaa kun ottaa kuvia ihanista uusista sukista ja jakaa muiden kanssa. Ties vaikka joku saisi hyvän idean nähtyään sukkiani. Ken tietää..

Jokunen päivä sitten lisäsin kuvan luonnonvalkoisista palmikkosukista, joissa oli helmiä. ( samat sukat kuin blogin aloituskirjoituksessakin)
Kyseiseen kuvaan kommentoi eräs toinenkin ryhmän jäsen, kysyen voiko tekeleitäni seurata jossakin blogissa tai instagramissa tms. Vastasin tietenkin heti, etten minä mitään blogeja kirjoittele kun niitä on jo pilvin pimein enkä osaa instagramia käyttää. ( en osaa edelleenkään :D )

Aloin kuitenkin miettimään asiaa vähän myöhemmin. Olin jotenkin niin otettu, että joku ihminen olisi halunnut seurata tekemiäni sukkia. Minun tekemiäni sukkia. Joten päätinkin aloittaa blogin kirjoittamisen. Mulle tämä on uusi kiva "harrastus" kutomisen ohella ja samalla kaikki kutomani sukat kuvineen ja mahdollisine ohjeineen tulee tänne ja näin ollen pysyvät tallessa. Pystyn siis itsekin vaivattomasti katsoa jotakin aiempaa täältä, eikä tarvitse etsiä enää netin syövereistä tai jemmata kuvia ikuisuuksia puhelimen kätköissä! :)

 Edelleen olen ihan otettu tästä kommentista ja näin ollen päätin, että teen tälle kyseiselle ihmiselle juuri hänen toiveidensa mukaan sukat. Juuri sen väriset kuin hän tahtoo ja pituudenkin hän valitsi itse. Pienien alkuhankaluuksien jälkeen homma lähti rullaamaan ja mulla alkoi puikot savuamaan!!

Näitä sukkia oli kiva tehdä, mieli oli koko ajan hyvä enkä olisi malttanut olla kutomatta ollenkaan. Halusin sukat mahdollisimman pian matkalle kohti lämmitystä kaipaavia varpaita. Tietenkin pieni poikani päätti, ettei äiti saa enää kutoa, vaan jakamatonta huomiota hänen osalleen tarvitaan nyt ja heti ja koko ajan. Sitähän sitten annettiin totta kai ja sukkien teko jäikin iltamyöhään tehtäväksi. Tässä viimeaikoina on tullut kudottua niin paljon, että äkkiähän nuo loppujen lopuksi tulivat valmiiksi. Toivottavasti Sinä , joka innostit minua kirjoittamaan blogia, pidät sukistasi yhtä paljon kuin minä pidin niiden tekemisestä. Kiitos sinulle, vaikka et ehkä tehnyt muuta, kuin kirjoitit kommentin ilman sen suurempaa ajatusta, sain minä valtavan inspiraation tähän touhuun ja aion jatkaa sitä lähes orjallisesti!! :)

Kiitos. Sukat vien tänään postiin ja toivottavasti saat ne perjantaina
:)

 Nyt ne on valmiit!!!
Ja mä olen aivan rakastunut väreihin!
Olen tehnyt monen monta ruskean, valkoisen ja pinkin sävyistä sukkaa ja olin päättänyt ettei ikinä niitä värejä enää. Mutta tuo vaalean lila.. se kolahti jotenkin lankahyllyssä nojatessaan ruskeaan kerään, enkä voinut vastustaa kiusausta!! Ja hyvä niin.

En halunnut liikaa lilaa, vaan halusin sen olevan pieni ja suloinen yksityskohta sukissa. Pitikin käyttää normaalia enemmän aivokapasiteettia, jotta sain sukista sen näköiset kuin päässäni kuvittelin ja että lila pääsee kuitenkin oikeuksiinsa olematta liian suuressa osassa. Ja mä onnistuin täydellisesti toteuttamaan tämän vision. Jo toinen kerta lyhyessä ajassa kun ajatus ja toteutus täsmäsivät täydellisesti <3
Välillä vähemmän on vaan niin paljon enemmän, kuten tässä tapauksessa. Näitä oli ilo tehdä! 

Lankoina näissä käytetty:  tumman ruskeaa seiskaveikkaa, valkoista seiskaveikkaa sekä tuota vaalean lilaa.
Puikkoina: kokoa 3 olevat ihka ihanat ruusupuiset puikot, joilla työ etenee kuin tanssi ja sukka valmistuu käden käänteessä. :) (ovat tosi kevyet ja ihanat pitää kädessä ja lanka liukuu hyvin!) 

Tuo vaalean lila taitaa olla poistunyt väri(?!), koska sitä ei ole missään ollut myynnissä. Tämä kerä löytyi jokunen viikko siten citymarketin lankahyllystä täysin yksinäisenä ja mulle jäi sellainen olo , että se olisi unohtunut jonnekkin hyllyn alle pitkäksi aikaa ja nostettu löydyttyään takaisin hyllylle. Voin olla väärässäkin, mutta itse en ole ko lankaa löytänyt vaikka etsiskelin kyllä jokunen kuukausi sitten.
Tähän asti tehdyistä yhdistelmistä näistä tuli kyllä lempparit. Edes itselleni tehdyt sukat eivät näytä näin kivoilta kuin nämä!! :)


Eipä tässä auta muu kuin mennä tuijottamaan lankahyllyä ja odottaa seuraavan inspiraation ilmentymistä !! Pieni idea taitaa jo kyteä; hempeää beigehtävää (onkohan edes oikea sana :D ) ja vaalenapunaista kerrosrivinousu kikkailua.. saa nähdä mitä tulee :)

Mikä on mun juttu?? osa 3 (viimeinen)

Kerrosrivinousu- kikkailu!

Kerrosrivinousu on ehkä  maailman helpoin tapa saada sukan pintaan elävyyttä kutomalla pelkkää oikeaa. Helppoa siis vaikka vasta-alkajille.
Perinteinen kerrosrivinousu muodostaa pitkän jonon nostettuja silmukoita sukan varteen tai mihin sitä haluaakaan tehdä.
Mä en niinkään välitä ihan perus kerrosrivinoususta, joten sainpa idean kokeilla mihin kaikkeen sen kanssa pystyy! Ja kyllä vaan pystyy vaikka ja mihin. Kuvioiden miettiminen on sinällään hankalaa kun ruutupaperille piirrettäessä ruudut eivät mene yksiyhteen , koska silmukkaa nostetaan kaksi kerrosta näissä mun sukissa.

Kerrosrivinousulla saa ihan perussukasta mielenkiintoisen ja jännittävän, kuten esim yllä olevat harmaat sukat. Ihan vain perus harmaata mustilla raidoilla, mutta mielestäni kerrosrivinousulla tehty tähti-kuvio tekee sukista jo aivan jotain muuta kuin perussukat. Eli ei siihen paljon vaadita, että tavallisesta tulee " erikoinen" :)

Näitä on ihana tehdä, alareunassa olevia kirjavia sukkia tein niin älyttömän määrän tilauksesta, etten tuolla väriyhdistelmällä/kuvioinnilla ihan hetkeen tee yhtäkään sukkaa.

Tässä oli nämä mun kolme ehdotonta suosikkia, joiden kutomisesta nautin suunnattomasti. Toki siis teen muunkinlaisia sukkia aina välissä, mutta ne eivät ole niin innostusta herättäviä kuin nämä.
Tälläkin hetkellä keskeneräisenä harmaat sukat, joissa lampaita varressa, toinen olisi valmis, mutta toinen.. plaah...

Kohta puikoilta putoavatkin uudet polvipituiset sukat, osa 1 tyyliin kuuluvat. Ruskeaa, valkoista ja vaalean lilaa.. Täytyy myöntää, niistä tulee ihanat!

Joten, puikkojen kimppuun.... :)